Sukupolvemme tullaan muistamaan öljykauden ihmisinä. Otamme kyseenalaisen kunnian miljoonien vuosien aikana syntyneiden fossiilisten polttoaineiden tuprauttamisesta savuna ilmaan reilun parin vuosisadan aikana samalla lämmittäen koko pallomme monin aluein jopa elinkelvottomaksi. Nyt näyttää onneksi siltä, että öljyä, tai laajennettuna fossiilisia polttoaineita, ei esimerkiksi talojen lämmitykseen enää kauan käytetä. Myös liikenteen ja teollisuuden fossiilisten polttoaineiden kuten käytölle haetaan kiivaasti vaihtoehtoja. Valtiot asettavat nyt kilvan hiilineuraalisuustavoitteita. Suomen tavoite on vuosi 2035, EUn ja USAn 2050, Kiinan ja Venäjän 2060 ja Intian 2070 Hiilineutraalisuuden saavuttaminen edellyttää fossiilisista polttoaineista radikaalia vähentämistä, pidemmällä tähtäimellä kokonaan luopumista kuin myös luopumista kaikenlaisesta polttamistekniikasta, siis myös biopolttoaineiden poltosta.
Kivikausikaan ei loppunut kivien loppumiseen eikä tämä lyhyt öljykausikaan tule loppumaan öljyn loppumiseen. Onneksi ilmastomuutoksen vaurioiden uhka tulee jättämään valtaosan fossiilista polttoaineista maaperän huomaan jatkamaan miljoonia vuosia kestänyttä horrostaan. Muutos edellyttää luopumisen tuskan hyväksymistä, uutta ajattelua ja asennetta, tekniikkaa, keksintöjä, politiikkaa, investointeja, liiketoimintamalleja, mutta ennen kaikkea puhujien sijaan muutoksen tekijöitä.
Lämpöpumput ja porareiät olennaisessa roolissa matkalla kohti hiilineutraalia Suomea
Suomen miljoona lämpöpumppua tuottavat puhtaasti yli 12 TWh vuodessa eli 15 % Suomen lämmityksestä. Lämpöpumppuja asennetaan kiihtyvällä tahdilla pientaloihin, kerrostaloihin, liike- ja palvelurakennuksiin, teollisuuteen ja myös alueellisen tai kaukolämmön tuotantoon. Ympäristöstä kerätyllä ja hukkalämpöjen energialla korvataan öljyä, kivihiiltä, kaasua ja sähköä. Lämmitys sähköistyy ja puhdistuu. Viime vuonna asennettuun sataan tuhanteen lämpöpumppuun investoitiin yli 600 miljoonaa. Pääasiassa suomalaisten talojen omistajat ovat investoineet yli miljoonaan lämpöpumppuun jo 6 miljardia euroa tehden investoinneillaan valtavan ympäristöteon.
Näin Suomen Kaivonporausurakoitsijat PORATEK ry:n 25-vuotisjuhlavuonna on ilo mainita, että erityisen suuressa roolissa ovat maalämpöpumput ja niiden lämmönlähteeksi poratut energiakaivot. Suomeen asennetut reilut 150.000 maalämpöpumppua ovat tarvinneet 25.000 kilometriä porareikää. Niistä kerätyllä energialla on tehty valtaosa tästä lämpöpumppuihin liittyvästä öljykauden lopettamistyöstä.
EUssa 55 % hiilidioksidipäästövähennykset 2030 mennessä merkitsevät 50 miljoonaa lämpöpumppua
Euroopan komission julkaiseman laajan säädösehdotuspaketin, Fit for 55, tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. EU:n nykyinen 40 prosentin vähennystavoite kiristetään komission syyskuussa 2020 ehdottamalle tasolle. Mukana paketissa ovat päästökauppa, päästökaupan ulkopuolisen taakanjakosektorin velvoitteet, maankäyttö ja nielut, energiatehokkuus ja uusiutuva energia sekä muun muassa hiilitullit.
Merkittävin tapa lämmityksessä päästä Fit for 55 paketin tavoitteeseen on lämmityksen sähköistäminen. Pääkeinona siinä ovat lämpöpumput. Tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopassa tulisi vuonna 2030 olla 50 miljoonaa lämpöpumppua. Nyt niitä on 15 miljoonaa ja vuosimyynti viime vuonna oli 1,5 miljoonaa kappaletta. Tulevien vuosien lämpöpumppujen myyntikäyrät tulevat olemaan varsin pystyasennossa.
Muutosta ei tapahdu, ellei tehdä investointeja
Muutosta ei tapahdu, ellei tehdä investointeja. Investointeja ei tapahdu, ellei ole oikeita investointiolosuhteita. Käytännössä merkitsee, että kannattavuus on kunnossa ja regulaatio ei saa rajoittaa. Suomessa on hyvät kannattavuus ja ympäristöolosuhteet lämpöpumpuille. Niitä ovat halpa sähkö, iso energian tarve pohjoisesta sijainnistamme johtuen, hyvät porausolosuhteet, talojen ja talotekniikan ja asumisen korkea taso ja ostovoima. Ehkä tärkein lämpöpumppumenestyksemme syy on fakta, ettei taloihimme ole kaasuverkkoa. Melkein kaikissa muissa EU maissa paitsi Pohjoismaissa kattavan verkoston kautta tarjottu halpa, tuettu fossiilinen kaasu tappaa uusiutuvan energian investointien kannattavuuden. Näinpä suomalaiset kuluttajat ovatkin jo investoineet lämpöpumppuihin 6 miljardia euroa, ihan omia rahojaan ja aikamoisista regulaatiohaasteista huolimatta.
Nuo investoinnit tulevat jatkumaan ja niitä tullaan jopa kiihdyttämään erilaisilla valtiovallan tukitoimenpiteillä. Vahvalla vaikuttamistyöllä regulaatiotakin saadaan oikenemaan lisää ajan myötä. Myös muun tyyppisiä investoreita tarvitaan. Energiayhtiöt löytänevät kasvavassa ilmastomuutospaineessa aikanaan roolinsa investoida paitsi polttamattomaan, lämpöpumppupohjaiseen kaukolämmön tuotantoon niin myös putken toiseen päähän lähienergian käyttöön ja hukkalämpöjen talteenottoon lämpöpumpuilla. Lähellä käyttökohdettahan lämpöpumppujen tehokkuus ja joustavuus on ihan eri luokkaa johtuen alemmista lämpötilatasoista. Energianmyyjien pitää vaan löytää energian myyntimäärien maksimoinnin sijaan liiketoimintamalleja, joihin sopivat myös energian säästäminen ja lähienergian käyttö.
Muutosta vauhdittamaan tulevat nykyistäkin voimakkaammin investorit, jotka tarjoavat palvelumallilla lämmitystä ja jäähdytystä rakennusten ja muista hukkalämmöistä sekä rakennusten ympäriltä maasta ja ilmasta. Tällaisia investoreita voivat olla elinkaarimallilla toimivat rakennuttajat suoraan sekä lämmitystä ja jäähdytystä palvelumallilla tarjoavat pienemmät ja isommat energiapalveluyhtiöt. Miksei tämä toiminto voine yleistyä vähitellen myös vanhasta investointimassasta ja kankeudestaan kärsiviin perinteisiin energiayhtiöihinkin.
Tervetuloa investoimaan öljykauden päättämiseen!
Jussi Hirvonen
Artikkeli julkaistu myös PORATEK Uutiset lehdessä 12.2021, sivut 35-37. Lue PORATEK uutiset
