Toiminnanjohtajan blogi 

« Takaisin

Lämpöpumppujen suursuosion syy - kannattavuus

 

Suomalaiset sijoittavat lämpöpumppuihin vuosittain jo 400 miljoonaa. Syykin on selvillä. Sijoituksen tuotto on useimmiten yli 10 % /vuosi. Säästyneet polttoaineen vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo satamiljoonaluokkaa. Myös hiilidioksidipäästöjen väheneminen on megatonniluokkaa, kun Suomen jo puoli miljoonaa lämpöpumppua keräävät lähienergiaa talojen ympäriltä maasta, kalliosta tai ilmasta.

 

Kun lämpöpumppuala on käytännössä syntynyt täysin markkinaehtoisesti ilman erityistä valtion tuentaa, näkyy se myös alan terveytenä ja loistavina tulevaisuuden näkyminä kuluttajien sekä toimijoiden näkökulmasta.  Ja eikä valtiollakaan pitäisi ole valittamista. Lämpöpumput hoitavat markkinaehtoisesti EUn RES-direktiivin uusiutuvan energian vaatimuksista vuonna 2020 saman verran kuin esimerkiksi vielä investoimattomat, tuetut ja rakentamattomat 700–800 kpl tuulivoimalaitosta, pienentävät kauppatasetta ja lisäävät kansallisvarallisuutta sadoilla miljoonilla kiinteistöjen arvon nousun myötä.

 

Pientalorakentajista jo yli puolet päätyykin lämpöpumppuratkaisuun. Suurin potentiaali on kuitenkin olemassa olevat talot. 220 000 öljylämmittäjää, yli 100 000 vesikiertoisen sähkölämmityksen käyttäjää, 500 000 suorasähkölämmittäjää maksavat lämmitysenergiastaan maksavat useimmiten kaksin-kominkertaisesti lämpöpumppulämmitykseen verrattuna. Varsinkin nykyisillä korkokannoilla lämpöpumppuinvestointipäätöksen tekeminen olosuhteissamme on käytännössä vain tiedon puutetta.

 

Erittäin nopeasti kasvava ryhmä on öljylämmitteiset rivi- ja kerrostalot, joihin investoidaan yli 1000 lämpöpumppua vuodessa. Myös isot kauppakohteet kuten Tampereen Ikea, Kouvolan Veturi, Porin Puuvilla hakevat säästöä kasvaviin energiakuluihinsa investoimalla lämpöpumppujärjestelmiin. Samaiset järjestelmät ikään kuin kaupanpäälliseksi huolehtivat myös tilojen jäähdytystarpeista.

 

Suomalaiselle kuluttajalle lämpöpumppu on uskomattoman kannattava sijoitus, puhutaanpa sitten rakentajasta tai saneeraajasta. Lämmityksen hinta painuu tilanteesta ja lämpöpumpusta riippuen 3–6 senttiin / kWh kun sähköllä tai öljyllä lämmittäminen maksaa 12–18 senttiä/kWh. Tämä tarkoittaa jo tällä hetkellä10–20 % vuosittaista tuottoa investoinnille. Lisäksi on huomioitava, että lämpöpumppu nostaa talon arvoa useimmiten enemmän kuin siihen sijoitetun rahan verran. Tällä hetkellä, tuskin tulevaisuudessakaan, rahalle saa mistään vastaavaa, kasvavaa tuottoa lähes 0-riskillä. Ja kun samalla tulee tehtyä se elämänsä suurin ympäristöteko.

 

Suomen lämpöpumpputoimiala on kehittynyt nopeasti, mutta voidaan sanoa, että se seisoo juuri nyt suuren menestyksen ovella. Myynnin arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestä n. 400 miljoonasta eurosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla myös haasteet ovat kovat alalle ja Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:lle. Koko toimialan, suunnittelijoiden, valmistajien, asentajien ja huoltoliikkeiden, jakeluteiden on kyettävä toimimaan yhdessä ja laadukkaasti ajaakseen suomalaisen talonomistajan ja ympäristön asiaa.

 

 

Jussi Hirvonen

toiminnanjohtaja

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry