Lämpöpumppumyynti ponnahti 22% - Investoinnit yli puoli miljardia

Lämpöpumppujen myynti kasvoi 22% ja euromääräisesti vieläkin enemmän. 75.000 asennettuun lämpöpumppuun investoitiin yli puoli miljardia vuonna 2018.  Suomeen on myyty jo 900.000 lämpöpumppua.  Niiden kokonaistuotanto on 10 TWh/a, mikä vastaa jo 15 % koko Suomen asunto ja palvelurakennuskannan lämmityksestä.  Uusiutuvaa energiaa ja hukkalämpöjä otetaan talteen lämpöpumpuille käyttöön 6-7 TWh/a.  Huomion arvoista on, että tämän valtavan investoinnin ympäristöön ja ilmastomuutoksen torjumiseen ovat tehneet pääasiassa talojen omistajat omilla rahoillaan. Kuluttajien päätöksen tekoa on helpottanut lämpöpumppujen erinomainen kannattavuus. Myös lämpöpumppujen merkittävä rooli on lämmityksen dekarbonisoinnissa ja kysyntäjoustossa alettu ymmärtää.

Kasvua kaikissa lämpöpumpputyypeissä

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppuja myytiin vuonna 2018 76.000 kappaletta, mikä oli 21,7% enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilmalämpöpumppujen myynti oli 60.000, maalämpöpumppujen 8.000, ilma-vesilämpöpumppujen 5.000 ja poistoilmalämpöpumppujen 3000 kappaletta. Kaikki lämpöpumpputyypit kasvussa - riemuitsee toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Ilmalämpöpumppumyynnin kovaa kasvua ruokki hellekesä. Maalämpöpumppujen kappalemääräinen myyntikin kääntyi lopulta lievään nousuun. Merkittävää on invertterisäätöisten maalämpöpumppujen läpilyönti sekä isompien kohteiden voimakas lisääntymien. Yhä useampi kauppakeskus, palvelurakennus, teollisuusrakennus, kirkko saa lämpönsä ja jäähdytyksenä ympäristöystävällisesti maaperästä. Ilma-vesi lämpöpumppujen myynti kasvoi eniten 25%. Niiden suoritusarvot, luotettavuus ja soveltuvuus Suomen lämmitysjärjestelmiin ovat parantuneet nopeasti, mikä on mahdollistanut nopean kasvun. Pienet poistoilmalämpöpumput menevät lähinnä uusiin omakotitaloihin.

Kerrostalojen poistoilmalämpöpumput yleistyivät vauhdilla. Jo useaan sataan kerrostaloon asennettiin poistoilman hukkalämpöä talteenottava lämpöpumppu, jolla pienennetään jopa 50 % taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta.  Yhä useammat taloyhtiöt päättivät siirtyä kokonaan kaukolämmöstä lämpöpumppupohjaiseen ratkaisuun.

Vuoden 2018 lämpöpumppuinvestoinnit yli puoli miljardia. Lämpöpumppuihin investoitu jo 4 miljardia

76.000 lämpöpumppujärjestelmätoimituksen arvo on 450 miljoonaa. Kun siihen lisätään SULPUn tilastoista puuttuvat megawattiluokan lämpöpumppujärjestelmät kaukolämmön/-jäähdytyksen tuotantoon, teollisuuteen, kauppakeskuksiin ja muihin palvelurakennuksiin sekä lämpöpumppuliiketoiminnan oheistoiminnot kuten suunnittelu, toimitusvalvonnat, huollot ja muut palvelut, niin päädyttiin lämpöpumppualalla vuonna 2018 jo yli puolen miljardin vuosi-investointitahtiin. Tämä merkitsi noin 1 TWh/a lisäystä CO2-vapaaseen lämmöntuotantoon. Huomattavaa on, että valtaosan tuosta investoinnista teki yksittäinen kuluttaja omilla rahoillaan, koska se hänelle hyvä sijoitus.

Asunto- ja palvelurakennusten lämmitysbusines on 70-80 TWh/a. Tästä jo 15%, n. 10 TWh/a, on siirtynyt lämpöpumpuilla tuotetuksi puhtaaksi erillislämmitykseksi. Tämä on saatu aikaiseksi Suomen lähes miljoonalla lämpöpumpulla, joihin kuluttajat ovat investoineet jo 4 miljardia. Myös kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuotantopään sekä teollisuuden hukkalämpöjen talteenoton lämpöpumppuinvestoinnit ovat kasvussa.

Uudet liiketoimintamallit ovat jalkautuneet alalle. Lämpöpumppulämmönmyynti tai ns. palvelumalli tarkoittaa sitä, että lämpöpumppuinvestoinnin tekeekin myyjäyritys, joka toimittaa lämpöenergian ja halutessa myös jäähdytyksen asiakkaalle. Asiakasta laskutetaan energiasta kuten sähkö- tai kaukolämpökaupassa. Palvelumalli alkoi yleistyä paitsi palvelurakennus- ja teollisuuskohteissa niin myös kerrostalojen poisto- ja maalämpökohteissa. Taloyhtiöiden päätöksenteon kannalta tämä malli on helppo ja houkutteleva. Ei tarvitse investoida, ainoastaan nauttia alentuneesta energialaskusta.

Lämmityksen on dekarbonisoinnissa lämpöpumpuilla olennainen rooli

Lämmitysmarkkina on iso, sen CO2-päästöt ovat todella isoja ja ne tulevat öljylämmityksestä ja hiilellä, turpeella ja öljyllä tuotetusta kaukolämmöstä. Kun puhutaan ilmastomuutoksen torjumisesta, sen pitää merkitä mahdollisimman nopeaa lämmityksen dekarbonisoimista, luopumista fossiilisesta polttoaineesta ja pitkällä tähtäimellä luopumista polttamisesta. Tämä merkitsee sitä. että lämmitys muuttuu energiatehokkaammaksi, pois fossiilisesta hiili-, turve-, öljy- ja kaasu, sähköistyy, huomioi lisääntyvät jäähdytystarpeet, käyttää hukkalämmöt, keskitetystä tuotantokeskeskeisestä lähenergiapainotteiseksi ja CO2-päästöttömämmäksi. Lämpöpumput ovat hiipineet tähän trendiin, vähän salaa, ilman poliittista tai taloudellista tukea ja ohjausta, markkinaehtoisesti. Ilmastomuutoksen ehkäisypaineen aiheuttama fossiilisten polttoaineiden vero-ohjaus tulee satamaan lämpöpumppujen laariin.

Lämpöpumput mahdollistavat sähköjärjestelmän kysyntäjouston, tehokkaan energian varastoinnin ja jäähdytyksen ja muiden hukkalämpöjen käytön

Kysyntäjoustoon, sähkönverkon tehontarpeen hallintaan, lämpöpumput ovat mitä mainioin väline. Lämpöpumppu on ainutlatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä, joka pystyy hyödyntämään varastoina järjestelmien vesitilavuuksia, rakennuksia, energiakaivoja sekä kaksisuuntaista jäähdytys-/lämmityskäyttöominaisuutta. Jo nyt kysyntäjouston orjaksi kytkettävää lämpöpumppujen lämpötehoa löytyisi noin 4000 MW ja sitä tuli viime vuonnakin 500 MW lisää. Ohjattavat sähkötehot ovat lämpöpumpun toimintaperiaatteen mukaisesti noin kolmannes lämpötehosta. Kaksi kolmasosaahan oli sitä talon ympärillä olevaa, tuolla mainiolla laitteella kerättävää ilmaisenergiaa.

Kannattavaa, työllistävää, kotimaista, ilmastomuutosta torjuvaa

Lämpöpumppuinvestointien kannattavuus asiakkaalle on erinomainen. Helppokäyttöisyys, huolettomuus, pieni tilantarve ja jäähdytysmahdollisuus ovat myös lämpöpumpun vahvoja argumentteja. Lämpöpumpuilla säästetyn polttoaineen ja sähkön vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo satamiljoonaluokkaa. Lämpöpumppuala on hyvin kotimainen ja työllistää jo 3000-5000 henkilöä.  Ilmastonmuutoksen torjujana lämpöpumppuala on merkittävä. Suomen hiilidioksidipäästöjen väheneminen on jo megatonniluokkaa. 

Lämpöpumpputilasto 2018 kuvaajina

Lisätietoja: Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi , Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, puh +358 50 500 2751, jussi.hirvonen@sulpu.fi.