COP COP - tosi on?

 

COP COP – tosi on?

Lämpöpumppujen hyötysuhdetta kuvaavia COP-lukuja ei kannata niellä pureksimatta. Ilmalämpöpumpuille ilmoitetaan alalla vakiintuneen mittaustavan vuoksi tyypillisesti COP, joka on Suomen lämmityskaudella yhdentekevä. Maalämmössä on Pohjolaan paremmin sopivat standardit, mutta niistä voidaan johtaa useita eri COP-arvoja.

Lämpökerroin eli COP (Coefficient Of Performance) kertoo, mikä lämpöpumpun hyötysuhde on. Esimerkiksi COP 4,8 tarkoittaa, että laite tuottaa yhdellä kilowatilla sähköenergiaa 4,8 kilowattia lämpöenergiaa.

Lämpöpumppujen markkinointiviestinnässä vyörytetään COP-arvoja kissankokoisin kirjaimin. Kuluttajan on syytä muistaa, että COP voidaan ilmoittaa useihin erilaisiin mittaustapoihin nojautuen – mainosten luvut eivät aina ole vertailukelpoisia keskenään.

Suosituimmalle lämpöpumpputyypille eli ilmalämpöpumpulle on olemassa alalla yksi vakiintunut mittaustapa, joka tuottaa keskenään vertailukelpoisia COP-lukuja. Harmi vain, että kyseisillä luvuilla ei ole suomalaisten talojen lämmittämisessä juuri mitään merkitystä.

Standardi jäähdytyslaitteelle

Ilmalämpöpumppujen yhteydessä viitataan tavallisesti Euroventin (eurooppalainen ilmastointi- ja kylmälaitteiden valmistajien järjestö) standardin mukaan mitattuun COP:hen. Siinä näkyy järjestön yleiseurooppalainen tausta.

Suomessa ilmalämpöpumppu on ennen kaikkea lämmityslaite. Etelä- ja Keski-Euroopassa on kuitenkin myyty jo pitkään tekniseltä perusperiaatteeltaan vastaavia laitteita ensisijaisesti jäähdytyslaitteiksi. Euroventin standardien historia palautuu näihin jäähdytyslaitteisiin, minkä vuoksi se ei huomioi Pohjoismaiden lämmitystarpeita riittävästi.

Euroventin COP kertoo, mikä ilmalämpöpumpun hyötysuhde on lämmitettäessä huoneistoa +20-asteiseksi ulkolämpötilan ollessa +7 astetta. Tällaisella pääsiäiskelillä lämmittämisellä ei ole Suomessa energiansäästön kannalta juuri mitään merkitystä.

– +7 asteen ulkolämpötilassa COP-arvot ovat kovia, helposti 5–6:n tuntumassa. Suomen lämmitysolosuhteissa kiinnostavia ovat vasta pakkasessa mitatut arvot, sanoo toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen lämpöpumppuyhdistys ry:stä.

Hyötysuhde pakkasessa merkityksellinen

Eri ilmalämpöpumppujen COP-luvut eivät laske lämpötilan laskiessa samassa tahdissa vaan laitteiden välillä on merkittäviä eroja.

– On mahdollista, että +7 asteessa hyvän cop-arvon saava ilmalämpöpumppu ei säästä –10 asteessa enää juuri mitään.

Toisaalta markkinoiden parhaat laitteet toimivat jopa yli kahden cop:llä vielä pakkasen paukkuessa –20 asteessa.

Miksi Suomessa myytävien ilmalämpöpumppujen COP:t ilmoitetaan standardilla, joka on Suomessa lähes merkityksetön?  Kauppiaat eivät tee mitään väärin, vaan vika on  puutteellisissa standardeissa. Keskieurooppalaisiin oloihin räätälöity Euroventin mittaustapa on alan ainoa vakiintunut standardi.

Ilmalämpöpumpun lämmityskäyttö on uudempi asia kuin jäähdytyskäyttö, joten ensin mainittuun käyttötarkoitukseen liittyvät standardit laahaavat perässä.

– Standardit muodostuvat markkinoiden perässä pikkuhiljaa.

Testeistä lisää tietoa

COP-luvuista on saatavilla myös sellaista käyttökelpoista tietoa, joka ei perustu yleisiin standardeihin. Hirvonen sanoo, että Suomessa esimerkiksi VTT tekee luotettavia COP-mittauksia valmistajan tai maahantuojan tilauksesta. Myös Rakennusmaailma-lehti on tehnyt perusteellisia testejä mittauksineen.

Kuluttaja saa vertailukelpoista tietoa yksittäiseen testiin osallistuneista laitteista, mutta kaikista markkinoiden laitteista lukuja ei ole saatavissa. Ilman testiolosuhteiden riittävää vakioimista – eli käytännössä testistandardin muodostamista – tulokset kahden eri testin välillä eivät ole vertailukelpoisia.

Yksi COP:hen olennaisesti vaikuttava seikka on, onko mittaus tehty osa- vai täysteholla. Valtaosa ilmalämpöpumpuista on niin sanottuja invertterisäätöisiä malleja. Tämä tarkoittaa, että laitteessa ei ole vain päällä- ja pois-asentoa vaan sen teho säätyy portaattomasti. Osateholla päästään korkeampaan COP-arvoon kuin täysteholla.

Toivomuslistalla vuosihyötysuhde

Hirvonen toivoo, että myös ilmalämpöpumppuihin saadaan pian kylmiin ilmasto-oloihin järkevä COP-standardi. Hän kertoo, että EU:ssa on meneillään hankkeita, joiden tiimoilta voi toivoa ilmalämpöpumpuille Pohjoismaissakin käyttökelpoista standardia lähivuosina.

Kaikkien lämpöpumppujen COP-luvuissa laitteen todellista  käyttöä kuvaisi parhaiten vuositason kokonaistarkastelu. Tällöin olisi kyse vuosihyötysuhteesta eli SCOP:sta (Seasonal Coefficient Of Performance).

– Standardien tulisi kehittyä siihen suuntaan, että olisi yhteisesti sovittu tapa mitata lämpöpumpun vuotuinen lämpökerroin. SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut eli sikäläinen VTT:n vastine on tehnyt kovasti työtä vuosilämpökertoimen standardoimiseksi.

Vuosihyötysuhteita voidaan laskea vaivatta yksittäisissä referenssikohteissa toteutuneen kulutuksen perusteella. Sen sijaan yleisen standardin määrittely on haasteellista. Muutaman mittausparametrin määrittely ei riitä, vaan pitäisi vakioida kokonainen kiinteistö maantieteellisine sijainteineen, lämmitysjärjestelmineen ja muine muuttujineen sekä määritellä suuri määrä mittauspisteitä, joiden perusteella saataisiin todenmukainen kuva vuosihyötysuhteesta.

KAINALOJUTTU 1

COP:tä turha ylikorostaa

COP on noussut lämpöpumppujen markkinoinnissa näkyvään asemaan hieman samalla tavalla kuin megapikselit digikameroissa vuosituhannen alussa. Maallikko laittaa laitteet mielessään paremmuusjärjestykseen helposti hahmotettavan luvun perusteella, koska ei osaa vertailla niiden muita teknisiä ominaisuuksia.

COP on kuitenkin vain yksi laitetta kuvaava suure. Tähtitieteellisestä teoreettisesta COP:stä ei ole juuri iloa, jos laite reistailee tosielämässä yhtenään.

Jussi Hirvonen suosittelee antamaan COP:tä enemmän painoarvoa toteutuneille näytöille laitteen toiminnasta ja laitetoimittajan ammattitaidolle.

– Varmistaisin ensimmäiseksi, että lämpöpumppu on suunniteltu pohjoismaisiin oloihin ja että sillä on täältä referenssejä. Kysyisin ilmalämpöpumpun COP:tä –15 tai –20 asteessa. Myyjä joko pystyy vastaamaan tähän tai ei, mistä selviää, onko laitteesta kokemuksia olosuhteissamme.

Myyjä tärkeä siinä missä laite

– Seuraavaksi katsoisin laitteen myyvän ja asentavan yrityksen taustoja. Onko se asentanut laitteita pitkään, ovatko firman asiat kunnossa, onko takuuasioita mietitty sekä onko huoltoa ja varaosia saatavissa.

Jos lämpöpumppumainoksessa on ilmoitettua COP, sen yhteydessä tulisi myös ilmoittaa, minkä standardin mukaan tai missä oloissa COP on mitattu. Jos täsmennys puuttuu, asiakkaan kannattaa sitä kysyä. Ellei myyjä tiedä COP:n taustoja, todennäköisesti hän ei tunne myymäänsä laitetta ensinkään.

Hirvonen kannustaa vaatimaan lämpöpumpputoimittajilta perusteellisia tarjouksia. Näin saa tärkeää tietoa lämpöpumppuvaihtoehdoista – ja myös kauppiaasta.

– Kun kuluttaja on ostovaiheessa iskussa, hän pyytää tarjouksen, jossa on laskettu, paljonko pumpulla säästää ja mitä se maksaa. Laskelman voi pyytää eri lämpöpumpputyypeille ilmalämpöpumpusta maalämpöön. Toimijat, jotka ovat vakavissaan asiakkaan asialla, tekevät perusteellista työtä ja laskevat vaihtoehdot.

KAINALOJUTTU 2

Maalämmössä monia mittaustapoja

Maalämpöpumppujen puolella tilanne on ilmalämpöpumppuja parempi, sillä niiden COP-arvoja varten on olemassa Pohjoismaihin soveltuvat EN-standardit. Tosin myös maalämpöpumppujen COP:t voivat johtaa asiaan perehtymättömän kuluttajan harhaan, sillä standardien perusteella voidaan esittää useita erilaisia lukuja.

– Maalämpöstandardeissa mitataan COP-luvut tyypillisesti lämmönlähteen eli maapiirin lämpötilan ollessa +5 astetta ja jakopään +35 - +55 astetta, kertoo Jussi Hirvonen.

Useita "jakopään" eli menoveden lämpötiloja tarvitaan, sillä lattialämmitystä, vesipattereita tai käyttövettä varten pumpulla tehdään eri lämpötiloja. Maalämpöpumppujen markkinointiviestinnässä viitataan tavallisesti näkyvimmin matalimman lämpötilan eli lattialämmityksen +35 asteen mukaan mitattuun lukuun. Näin saadaan kaikkein korkein COP. Tämän luvan ilmoittaminen on perusteltua, sillä lattialämmitys on maalämpöön suositeltavin ja uudisrakentamisessa myös yleisin lämmönjakotapa.

Uudet ja vanhat standardit käytössä rinnan

Jotta asia ei olisi liian helppo, käytössä on kahdet standardit, EN 255 ja EN 14511. EN 255 on Suomen standardisoimisliitto SFS ry:n mukaan jo käytöstä poistunut standardi, jonka on korvannut EN 14511. Vanhaan standardiin viitataan kuitenkin maalämpöpumppujen markkinoinnissa edelleen yleisesti. Yksi syy lienee tottumus. Sekään tuskin haittaa, että COP-luku on vanhalla standardilla hieman korkeampi kuin uudella. Tämä johtuu siitä, että standardissa EN 14511 lämpöpumpun sähkönkulutukseen lasketaan mukaan myös kiertovesipumpun kulutus, standardissa EN 255 taas ei.

Ilma–ilma- ja maalämpöpumppujen väliin sijoittuu kolmas lämpöpumpputyyppi, ilma–vesilämpöpumppu. Se hyödyntää ulkoilman lämpöenergiaa vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän lämmittämisessä.

– Maalämpöpumppujen standardeja on sovellettu myös ilma–vesilämpöpumppuihin. Siellä tosin vastaan tulevat ilmalämpöpumpun haasteet, koska lämmönlähteen eli ulkoilman lämpötila heittelee paljon siinä missä maalämmön lämpökaivossa se on suhteellisen vakio. Ilma–vesilämpöpumppu on Keski-Euroopan yleisin lämpöpumpputyyppi  ja standardit ovat kehittymässä vauhdilla.

Julkaistu Vantaa Omakoti 9/2012