Säännöt

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry

SIsällysluettelo

§ 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry . jolla on kotipaikka Helsingissä.

§ 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa lämpöpumppualalla toimivien ammatinharjoittajien yleisiä ja yhteisiä ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys seuraa alan taloudellista kehitystä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja. Yhdistys ohjaa ja neuvoo jäseniään ammatinharjoittamiseen liittyvissä asioissa järjestämällä kokouksia, neuvottelutilaisuuksia ja koulutusta sekä laatimalla tarvittavia asiaa koskevia selvityksiä.

Tarkoituksensa toteuttamisen välineeksi yhdistys luo vision alan kehityksestä ja laatii strategian vision toteutumisen varmistamiseksi. Sekä vision että strategian toteutumista seurataan aktiivisesti ja tarkennetaan tarpeen mukaan.

Yhdistys voi kuulua jäsenenä valtakunnallisiin elinkeino- ja työmarkkinajärjestöihin sekä ulkomaisiin järjestöihin ja yhdistyksiin.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.

§ 3 JÄSENET

Yhdistyksen hallitus voi kirjallisen anomuksen perusteella hyväksyä jäseneksi yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka suunnittelee, valmistaa, markkinoi, asentaa tai muutoin edistää lämpöpumppujen käyttöä ja/tai lämpöpumpputeknologian kehittymistä. Jäsen on valmis toimimaan aktiivisesti alan hyväksi. Hallitus voi myös kutsua kunniajäseniksi ja kunniapuheenjohtajaksi yksityisiä henkilöitä, jotka ovat ansiokkaasti edistäneet yhdistyksen tarkoitusta. Yhdistykseen voidaan hyväksyä myös kannattajajäseniksi yksityisiä henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka haluavat tukea yhdistyksen toimintaa.

Yhdistyksen jäsenet jaetaan neljään ryhmään:

JÄSENRYHMÄ A:
Yritykset, jotka valmistavat ja/tai tuovat maahan lämpöpumppuja.

JÄSENRYHMÄ B:
1. Tukkuliikkeet, jotka myyvät lämpöpumppuja.
2. Yritykset, joiden toiminta liittyy tai sivuaa lämpöpumppualaa.

JÄSENRYHMÄ C:
1. Jälleenmyyjät ja asennusliikkeet eli yritykset, jotka myyvät ja / tai asentavat lämpöpumppuja.
2. Kaivonporausurakointi- ja lämmönkeräysputkistoja asentavat yritykset, jotka tekevät lämpökaivoja ja/tai asentavat lämmönkeruuputkistoja.

JÄSENRYHMÄ D:
1. Kunniapuheenjohtajat
2. Kunniajäsenet
3. Kannattajajäsenet
4. Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toiminta liittyy tai sivuaa lämpöpumppualaa.

§ 4 JÄSENVAATIMUKSET

Yhdistys toimii asiallisen markkinoinnin sekä alan osaamisen ja luotettavuuden edistämiseksi ja edellyttää siksi, että sen jäsenet sen lisäksi että noudattavat lakia ja asetuksia sekä kaikkia viranomaisten määräämiä sääntöjä ja yhdistyksen hallituksen ja vuosikokouksen päätöksiä
– voivat näyttää toteen kaikki markkinoinnissaan esittämänsä väitteet eivätkä anna virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja omista eivätkä kilpailijoidensa tuotteista, mitoituslaskelmista ja muusta toiminnasta
– kouluttavat toimijansa siten, että he pystyvät toimittamaan loppukäyttäjälle hyvin toimivan tuotteen tai järjestelmän
– maksavat jäsenmaksunsa yhdistykselle hallituksen määräämänä aikana.

§ 5 JÄSENEKSI LIITTYMINEN JA TOIMINTA

Jäseneksi ottamisesta päättää yhdistyksen hallitus enemmistöllä paikalla edustettuina olevista äänistä liittyjän kirjallisen hakemuksen perusteella. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Mahdolliset kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtajat nimetään yhdistyksen kokouksen enemmistöpäätöksellä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Yhdistyksen kokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Kunniajäsenillä, kunniapuheenjohtajilla ja kannattajajäsenillä ei ole äänivaltaa. Hallitus voi ottaa kunniajäsenen jäsenyyden harkintaansa ja erottaa jäsenen, mikäli jäsenen toiminta ei enää täytä yhdistyksen sääntöjä.

§ 6 TIEDONANTOVELVOLLISUUS

Jäsenten on pyydettäessä annettava yhdistykselle tai sen nimeämälle puolueettomalle, ulkopuoliselle taholle tilasto- ym. tiedot, jotka ovat tarpeen toimialan yleisen kehityksen seuraamiseksi, elinkeinopolitiikan hoitamiseksi ja yhdistyksen tekemien sopimusten sekä valtiovallan asettamien velvoitteiden täyttämiseksi.

§ 7 JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen yhdistyksestä omasta halusta tulee voimaan sen toimintavuoden lopussa (31. joulukuuta), jonka kuluessa eroamisilmoitus on tehty. Yhdistyksen hallitus voi kuitenkin erityisten olosuhteiden vallitessa hyväksyä lyhyemmän irtisanomisajan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Ennen erottamispäätöstä on hallituksen pyrittävä ohjaamaan ja neuvomaan jäsentä sekä varattava tilaisuus selityksen antamiseen. Erottamispäätöstä tulee käsitellä kahdessa perättäisessä hallituksen kokouksessa. Jos erottamisen perusteena on jäsenmaksun laiminlyönti kokonaisen toimintavuoden ajalta riittää käsittelyyn yksi kokous.

Sillä, joka eroaa tai erotetaan yhdistyksestä, ei ole oikeutta saada takaisin suorittamiaan jäsenmaksuja eikä osuutta yhdistyksen varoista.

§ 8 LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSU

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous erikseen kullekin jäsenryhmälle. Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

§ 9 HALLITUS

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja kymmenen (10) varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen jäsenet valitaan siten, että vähintään viisi valitaan jäsenryhmästä A ja loput jäsenryhmistä B, C ja D tai yhdistyksen ulkopuolinen henkilö.

Puheenjohtaja voi toimia peräkkäin korkeintaan yhtäjaksoisesti kolme toimikautta.
Hallitus valitaan yhdistyksen syyskokouksessa seuraavaan syyskokoukseen saakka.

Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa (I ja II vpj.) sekä valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan toiminnanjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtajista on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallitus nimeää työryhmiä, joiden tehtävät, kokoonpano ja tavoitteet määritellään vuositäin. Työryhmien kokoonkutsujat raportoivat hallitukselle.

§ 10 VAALIEN VALMISTELU

Hallitus nimittää vaalien valmisteluryhmän, jonka kaksi jäsentä kuuluvat jäsenryhmään A ja kaksi kuuluu jäsenryhmiin B, C ja D. Työryhmän puheenjohtaja nimetään jäsenryhmästä A. Vaalienvalmistelutyöryhmän tulee hyvissä ajoin ennen syyskokousta esittää ehdotuksensa hallituksen uudesta kokoonpanosta toimivalle hallitukselle.

§ 11 YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, yhdistyksen toiminnanjohtaja kumpikin erikseen tai hallituksen jäsenet kaksi yhdessä.

§ 12 TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS

Yhdistyksen tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

§ 13 YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksellä on kaksi varsinaista kokousta vuodessa. Kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä toukokuun 31 päivään mennessä ja syyskokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä marraskuun 30 päivään mennessä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallituksen kokouksessa.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenryhmään A, B, C ja D kuuluvalla jäsenellä yksi ääni pois lukien kunniajäsenet, kunniapuheenjohtajat ja kannattajajäsenet joilla on vain läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

§ 14 YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen.

§ 15 KEVÄT- JA SYYSKOKOUKSET

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus.
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. hyväksytään kokouksen esityslista.
5. esitetään edellisen toimintakauden tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto.
6. päätetään edellisen toimintakauden tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus.
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. hyväksytään kokouksen esityslista.
5. vahvistetaan seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet.
6. valitaan seuraavan toimintakauden hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet.
7. valitaan seuraavan toimintakauden yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat.
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

§ 16 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.