Ilmalämpöpumppu kerrostalon jäähdytyslaitteeksi – vastauksia yleisimpiin kysymyksiin

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n jäsenet ovat asentaneet valtaosan Suomessa olevista noin 800.000 ilmalämpöpumpusta.  Kyseisistä ilmalämpöpumpuista 30.000-50.000 kpl on asennettu kerrostaloihin jäähdytyslaitteiksi. Tyypillinen asennus on ulkoyksikkö parvekkeelle ja sisäyksikkö parveketta vasten olevan huoneen sisäseinään. Parvekeseinään tehdään putkistolle ja kaapeleille noin 70 mm reikä. Sisäyksiköstä jäähdytyksessä tuleva kondenssivesi johdetaan tyypillisesti parvekkeen sadevesiviemäröintiin. Tällaisia asennuksia toteutetaan enevässä määrin, nykyään jo noin 10.000 kpl vuodessa. Asennusta varten tulee pyytää taloyhtiöltä muutoslupa. Kiinteistöliitto ja SULPU ovat yhdessä laatineet ohjeen huomioitavista seikoista. Ohje löytyy linkistä https://issuu.com/kiinteistoliitto/docs/ilmalampopumppu-ohje_ . 

Lupien myöntäminen on viimevuosina sujuvoitunut. Liian kuumia, hellepäivinä lähes asuinkelvottomia asuntoja ja huoneistoja on paljon. Myös jopa hengenvaaralliset terveyshaitat on alettu ottaa tosissaan. THL julkaisi vuonna 2019 tutkimuksen  https://thl.fi/fi/-/viime-kesan-helleaalto-lisasi-ikaantyneiden-kuolleisuutta-helteisiin-on-hyva-varautua-ajoissa , jossa kuuman kesän johdosta todettiin 330 ylimääräistä kuolemantapausta normaalivuoteen verrattuna. 

Kymmenien tuhansien kerrostaloihin sijoitettujen jäähdyttävien ilmalämpöpumppujen asennuksista ei ole havaittu ongelmia taloyhtiöille vaan ainoastaan asumisviihtyvyyden olennaista parantumista asukkaille. Onpa jopa todettu asunnon arvon nousseen merkittävästi, kun asunto on asuinkelpoinen ympäri vuoden.  

Joissakin taloyhtiöissä vielä jarruteen lupien myöntämistä. Alla, onneksi harvojen, lupaa vielä myöntämättömien taloyhtiöiden yleisimpiä perusteluja ja niitä kumoavat vastaukset.

”Kun osakas haluaa asentaa ilmalämpöpumpun omalle parvekkeelleen tai terassilleen, muutostyöilmoitus tehdään isännöintiin. Ilmoitus täytyy tehdä kaikista sellaisista remonteista tai muutoksista, jotka koskevat talon rakenteita tai vaikuttavat julkisivun ulkonäköön.

Kun ilmoitus tehdään huolellisesti eikä isännöinnin tarvitse pyytää siihen tarkennuksia, käsittely vie vähemmän aikaa.”, toteaa Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama Tekniikka & Talouslehden artikkelissa 22.6.2021

Laiteasennus vaatii läpiviennin ulkoseinään / julkisivuun. Aiheutetaanko tai muita vaurioita kosteusongelmia ? Kuka korvaa, jos näitä aiheutuu? 

Sadoissa tuhansissa tehdyissä ilmalämpöpumppujen seinäläpivienneistä ei ole tullut tietoon ongelmia. Seinäläpivienti on luonnollisesti tehtävä hyvää asennustapaa noudattaen. Vastuu- ja lupakysymyksiä helpottaa juuri tulleen korkeimmanoikeuden päätös KKO:2021:32. Sen mukaan asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja oli asennuttanut osakehuoneistoonsa kuuluvalle parvekkeelle ilmalämpöpumpun siten, että sen sisä- ja ulkoyksikön välinen läpivienti oli tehty rakennuksen ulkoseinään. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että ilmalämpöpumpun asentamista oli arvioitava asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n mukaisena osakehuoneistossa tehtävänä muutostyönä. Kun yhtiön päätös kieltää ilmalämpöpumppujen asentaminen on ollut kohtuuton ottaen huomioon asentamisesta aiheutuvan haitan määrä ja A:lle koituva hyöty, hovioikeus on voinut oikeuttaa A:n asentamaan ilmalämpöpumpun hallinnassaan olevalle parvekkeelle.

Ulkoyksikön mahdolliset meluhaittaongelmat, Entä, jos laitteita paljon? 

Suuren asennuskannan perusteella myöskään meluhaittaa asukkaalle eikä naapureille ole havaittu. Laitteen ulkoyksikkö ei määräysten mukaan saa ylittää 45 dB(A) äänitasoa, joka mitataan naapurin ikkuna-aukosta tai esim. parvekkeelta. Jos ulkoyksikön äänitasoksi ilmoitetaan esim. 46 dB(A) on tämä mitattu yleensä 1 m:n päästä ulkoyksiköstä. Kun laitteesta mennään esim. 3 m:n etäisyydelle on äänitaso enää n. 34 dB (A). Käytännössä äänen kantautuminen on niin vähäistä, että edes ko. asunnossa, puhumattakaan naapurissa, tuskin pystyisi edes kuulemaan onko ulkoyksikkö toiminnassa.

Taloyhtiön sähköjärjestelmän mahdollinen riittämättömyys, mikäli laitteita asennetaan useisiin / kaikkiin asuntoihin. 

Ilmalämpöpumpun maksimisteho jäähdytyksessä on yhden kilowatin luokkaa, pienempi kuin vedenkeittimen, hiustenkuvaimen. Vastaan ei ole tullut yhtäkään taloyhtiötä, jonka sähköjärjestelmälle olisi tullut tai tulossa ongelmia ilmalämpöpumppujen aiheuttamasta sähkötehon kuormituksesta. 

Mihin ohjataan lauhdevesi? 

Jäähdyttäessä sisäyksikössä muodostuu kondenssivettä. Se ohjataan yleensä parvekkeen vedenpoistoon.  Kondenssivesi voidaan myös ohjata asunnon sisällä olevaan viemäriin. Tarvittaessa käytettään kondenssiveden poistopumppua.

Mahdolliset vaurio- ja vahinkotapahtumat esim. kunnossapidon tai huollon laiminlyöntien seurauksena. Kenellä on huolto- ja ylläpitovastuu?

Huolto- ja ylläpitovastuu kuuluu asunnon omistajalle. Näistä voidaan laatia yksinkertainen sopimus osakkaan ja taloyhtiön välillä.

Lisäksi jäähdytyksen kustannus? 

Maksimi käyttökustannus on euron verran jäähdytyspäivää kohden. Sen maksaa osakkeenomistaja sähkölaskussaan.

Ilmalämpöpumppu sopii erinomaisesti kerrostalon jäähdytyslaitteeksi. Kymmenien tuhansien jo tehtyjen asennusten kokemusten perusteella voi sanoa, että ammattitaitoisella asennuksella ja oikeilla laitevalinnoilla ongelmia ei esiinny. 

Osakkeen omistajan täytyy aina muistaa huolehtia taloyhtiön informoimisesta, ko. taloyhtiön lupakäytäntöjen ja ohjeistusten noudattamisesta sekä omistamansa jäähdytyslaitteiston huollosta.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry