Toiminnanjohtajan blogi 

« Takaisin

Jos polttoöljy olisi samanhintaista autoon ja kattilaan?

Tanska, Ruotsi ja Norja ovat julkaisseet poliittisen tahtonsa, että öljystä lämmityskäytössä pitää päästä eroon noin kymmenen vuoden kuluessa. Ruotsi lopetti lämmitysöljyn tukemisen jo pari kymmentä vuotta sitten laittamalla polttoöljyn ja dieselin samaan veroluokkaan. Siellä lähes kaikki 300.000 öljykattilaa on vaihdettu pääosin lämpöpumppuihin ja pellettikattiloihin. Suomi on kannastaan öljylämmitykseen vaiennut aktiivisesti.  Suomen uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiselle lämmityksellä on kuitenkin todella iso merkitys.

Lämpöpumpuilla pelkästään ei maailmaa ratkaista, mutta niiden uusiutuvan energian tavoitteet ovat samaa koko luokkaa kuin esimerkiksi paljon puhuttujen ja tuettujen tuulivoiman ja liikenteen biopolttoaineiden.

Muutamia lämpöpumppualan erikoispiirteitä. Alan takana ei ole minkään polttoainebusineksen työntöä vaan ainoastaan energia- ja ympäristösäästöjen imu. Investoinnit olivat viime vuonna 400 M€ ja ne ovat markkinaehtoisia. Loppukuluttaja investoi, koska sijoituksen tuotto yleensä aina yli 10 % vuodessa. Suomen yli puoli miljoonaa toiminnassa olevaa lämpöpumppua vaikuttavat kauppataseeseen jo tällä hetkellä satoja miljoonia vuodessa säästyneinä tuontipolttoaineina, koska niiden sijaan uusiutuvaa energiaa kahmitaan talojen ympäriltä. Lämpöpumppualalla vuonna 2012 oli 200.000 lämpöpumppuasennuspäivää. Lämpöpumppuprojekti on 70–80 %:sti kotimainen riippumatta siitä, missä itse lämpöpumppupömpeli on valmistettu.

Ei ihme että ala on kasvanut parissa kymmenessä vuodessa merkittäväksi puolen miljardin toimialaksi. Mutta voisiko kasvua olla vielä nopeampaa? Olisikohan naapurimaasta opittavaa? Ruotsalaiset poistivat lämmityspolttoöljyn veroluokan pari kymmentä vuotta sitten. 300.000 öljykattilasta on jäljellä ainoastaan rippeet. Useimpien tilalla on lämpöpumppu. Öljyn kulutus lämmitykseen on lähes poissa ja lämmityssähkönkin kulutus on laskenut, koska lämpöpumppuja mennyt erittäin paljon myös sähkölämmitykseen. Ja päästö-, vaihtotase-, kansallisvarallisuus- ja työllisyysvaikutukset sekä valtion verokertymä ovat todella merkittävät ja oikean suuntaiset.

Millä suomalaiset talot halutaan lämmittää 2020-luvulla? Ohjaavia poliittisia päätöksiä on uskallettava tehdä.

Julkaistu Iltalehdessä 18.9.2013