« Takaisin

Suomen huippusähkötehontarve olisi satoja megawatteja korkeampi ilman miljoonaa lämpöpumppua ja tuleva lämmityssektorin sähköistäminen ilman lämpöpumppuja olisi ihan eri kokoluokan haaste.

Sähkötehohuipun ennätys ei taida rikkoontua tänäkään vuonna - pitäisikö syytä etsiä miljoonasta lämpöpumpusta?
 
Suomen sähkötehontarve oli hiljakkoin vuoden huippulukemissaan noin 14.300 MW:ssa. Onneksi meillä on jo miljoona lämpöpumppua laskemassa tehoa ja säästämässä energiaa. Ilma (ilp)- ja ilma-vesilämpöpumppuja (ivlp) on noin 800.000 kpl. Vallitsevassa noin -20 C pakkasessa ilmalämpöpumpun lämpökerroin on noin 2 eli jokainen sähkölämmitystaloon tai -mökkiin asennettu noin kilowatin ottotehoinen ilp säästää tehoa reilun kilowatin ivlp vielä enemmän. Eli ilman noita pumppuja  Suomen huipputeho olisi karkeasti jopa 500 MW suurempi. Ja säästypähän talon omistajilta ostoenergiaakin muutaman terawattitunnin verran per vuosi.
 
Lisäksi meillä on 150.000 huipputehoa säästävää maalämpöpumppua (mlp), josta niistäkin toistaiseksi valtaosa on korvannut sähkölämmitystä joko lämmitysjärjestelmien saneerauksissa tai talon rakentamisvaiheessa. Menneinä vuosina valtaosin asennettiin ns. osatehoisia maalämpöpumppuja. Tyypillisellä 60 % tehomitoituksella 10 kW:n huipputehoisessa talossa mlp ottaa maasta eli säästää tehonottoa 4 kW. Nykyään myytävistä maalämpöpumpuista valtaosa alkaa olla joko invertteri- tai muulla tekniikalla toteutettuja täystehoisia pumppuja, jolloin koko talon ja käyttöveden lämmitys hoituu 2-3 kW:n kompressoriteholla, jonka voi tarvittaessa eriaikaistaa talon muun tehon käytön kanssa, jolloin tehotariffien yleistyessä niillä ei tarvitse nostaa talon huipputehoa ollenkaan. Eli maalämpöpumppujen tehon säästökin on satoja megawatteja, vaikka siitä osa, mutta vain osa, onkin käytetty öljykattiloita ja kaukolämpöä  korvaavien maa-, ilma-vesi tai poistolämpöpumppujen sähkön käyttöön.
 
Ilman noita miljoonaa lämpöpumppua Suomen kaikkien aikojen sähkötehon huippukulutus reilut 15.000 MW olisi voinut jäädä historiaan jo tämän vuoden pakkasilla. Tässä tehokeskustelun tuoksinassa on syytä muistaa, että nuo 800.000 lämpöpumppua raastavat raaoista ilmasto-olosuhteistamme huolimatta vuosittain talojen ympäriltä jo 9 TWh puhdasta uusiutuvaa energiaa ytai hyödyntävät hukkalämpöjä. Ja tätä hyväähän tulee lisää vuosittain noin 100.000 lämpöpumppuasennuksena. Joka vuosi 1 TWh lisää polttovapaata puhdasta lämmön tuotantoa lisää.
 
Muutama vuosi sitten Gaia-konsulttiyhtiö tutki asiaa ja tulos oli selkeä. Lämpöpumput pienentävät Suomen sähkön huipputehon tarvetta. Tutkimuksessa ei huomioitu kysyntäjouston mahdollisuuksia, jossa lämpöpumppujen rooli on valtaisa.
 
 
Entä jos tuleva lämmityksen sähköistys jouduttaisiin tekemään ilman lämpöpumppuja
 
Sähköistyvä lämmitys – Lämmityksen sähkönkulutus ja lämpöpumput – tutkimuksessa  (Smart Energy Transition, SET) tutkittiin lämpöpumppujen vaikutusta Suomen sähkön kulutukseen. 
 
Tutkimuksen johtopäätelmissä todettiin, että vuonna 2018, lähes miljoona lämpöpumppua eivät ole kasvattaneet lämmityssektorin sähkön kokonaiskulutusta vuositasolla huolimatta rakennuskannan kasvusta sekä öljylämmityksen korvaamisesta lämpöpumpuilla ja sähkölämmityksellä. Ilman lämpöpumppuja, lämmityksen sähköistäminen kuluttaisi vuositasolla jopa 26 TWh sähköä vuonna 2018, eli vuositasolla 9 TWh nykyistä enemmän. 
 
Sähköistämisen edetessä lämpöpumput korvaavat enemmän öljyä, kaukolämpöä ja puuta, sekä yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa kaukolämmöntuotannossa, lisäten sähkönkulutusta. Kuitenkin, vuonna 2030 rakennusten lämmityksen sähköistäminen ilman lämpöpumppuja kuluttaisi vuositasolla jopa 13 TWh enemmän kuin hyödyntämällä lämpöpumppuja. Lisäksi, tässä vaihtoehtoskenaariossa kaukolämmön tuotannon sähkönkulutus ei kasva, vaan se perustuu edelleen polttamiseen. Ilman lämpöpumppuja sähköä siis kuluisi enemmän ja päästöt olisivat suuremmat. Selvitys tarkastelee lämpöpumppujen vaikutusta sähkönkulutukseen vuositasolla, arvioimatta vaikutuksia tehonhallinnan tarpeeseen tai energiankulutukseen tai tuotantoon muilla sektoreilla.
 
Tutkimuksessa edelleen todettiin, että kaikessa sähköistämisessä on haasteena tehokysymykset, jotka on ratkaistava, kun yhteiskunnan sähkönkulutus kasvaa yhtäaikaisesti sähköntuotannon muuttuessa yhä sääriippuvaisemmaksi.