Suomen huippusähkötehontarve olisi satoja megawatteja korkeampi ilman 800.000 lämpöpumppua

Suomen sähkötehontarve on vuoden huippulukemissaan noin 14.000 MW:ssa. Onneksi meillä on jo 800.000 lämpöpumppua laskemaa tehoa säästämässä energiaa. Ilmalämpöpumppuja (ilp) on 600.000 kpl. Vallitsevassa noin -20 C pakkasessa ilmalämpöpumpun lämpökerroin on noin 2 eli jokainen sähkölämmitystaloon tai -mökkiin asennettu noin kilowatin ottotehoinen ilp säästää tehoa reilun kilowatin. Eli ilman ilpejä tuo Suomen huipputeho olisi karkeasti jopa 500 MW suurempi. Ja säästypähän noilla ilpeillä ostoenergiaakin parin terawattitunnin verran per vuosi.

Lisäksi meillä on 130.000 huipputehoa säästävää maalämpöpumppua (mlp), josta niistäkin valtaosa on korvannut sähkölämmitystä joko lämmitysjärjestelmien saneerauksissa tai talon rakentamisvaiheessa. Menneinä vuosina valtaosin asennettiin ns. osatehoisia maalämpöpumppuja. Tyypillisellä 60 % tehomitoituksella 10 kW:n huipputehoisessa talossa mlp ottaa maasta eli säästää tehonottoa 4 kW. Nykyään myytävistä maalämpöpumpuista valtaosa alkaa olla joko invertteri- tai muulla tekniikalla toteutettuja täystehoisia pumppuja, jolloin koko talon ja käyttöveden lämmitys hoituu 2-3 kW:n kompressoriteholla, jonka voi tarvittaessa eriaikaistaa talon muun tehon käytön kanssa, jolloin tehotariffien yleistyessä niillä ei tarvitse nostaa talon huipputehoa ollenkaan. Eli maalämpöpumppujen tehon säästökin on satoja megawatteja, vaikka siitä osa, mutta vain osa, onkin käytetty öljykattiloita korvaavien maa- tai ilmavesilämpöpumppujen sähkön käyttöön.

Ilman noita 800.000 lämpöpumppua Suomen kaikkien aikojen sähkötehon huippukulutus reilut 15.000 MW olisi lähellä jäädä historiaan jo tämän vuoden pakkasilla. Tässä tehokeskustelun tuoksinassa on syytä muistaa, että nuo 800.000 lämpöpumppua raastavat raaoista ilmasto-olosuhteistamme huolimatta vuosittain talojen ympäriltä jo 6 TWh puhdasta uusiutuvaa energiaa. Ja tätä hyväähän tulee lisää vuosittain noin 60.000 lämpöpumppuasennuksena, 0,6 TWh uusiutuvana energiana ja satojen megawattien tehosäästöinä ja kysyntäjoustopotentiaalina.