|
ILMA-ILMA
LÄMPÖPUMPPU [ toimintaperiaatekuva ]
Ilma-ilma lämpöpumppu,
jossa lämmön
keruu tapahtuu ulkoilmasta ulkoseinälle sijoitetun puhallin/höyrystinyksikön
avulla ja lämmön luovutus tapahtuu joko yhden (split) tai useamman
(multisplit) puhallin/lauhdutinyksikön kautta suoraan rakennuksen
sisäilmaan. Lämpöpumpun lämpökerroin laskee
nopeasti ulkolämpötilan laskiessa ja noin -25 ºC lämpötilaa
kylmemmissä oloissa lämpöpumppua ei kannata käynnistää laisinkaan.
Lämmön luovutus tapahtuu yhdessä tai useammassa lauhdutin-yksikössä/puhallinkonvektorissa
(split tai multisplit).
Järjestelmän haittana on se, että se
vaatii suurimman mahdollisen energiatarpeen mukaan mitoitetun rinnakkaisen
lämmitysjärjestelmän, koska juuri kylmimmällä säällä lämpöpumppu
ei ole käytettävissä. Hankintakustannus on toisaalta maalämpöpumppua
huomattavasti edullisempi, joten se soveltuu alentamaan lämmityskustannuksia
syksyisin ja keväisin ja/tai aina silloin kun ulkolämpötila
on korkeampi kuin -25 ºC.
Vuositasolla lämpökerroin vaihtelee
huomattavasti ulkolämpötilan funktiona asettuen Suomen oloissa
1,8-2,2 välille.
Lämpöpumppu on pitkälle kehitetty,
helposti asennettava, varmatoiminen, jopa kaukosäätimellä helposti
ohjattavissa oleva laite, joita on kuumissa maissa käytössä kymmeniä miljoonia
yksikköjä. Haittana ovat ulkona olevan höyrystinyksikön
ja sisätiloissa olevan puhallinkonvektorin puhallinäänet
sekä ajoittainen höyrystinpatterin tarvitsema sulatus, joka
alentaa saavutettavaa lämpökerrointa.
ILMA-VESI LÄMPÖPUMPPU [ toimintaperiaatekuva ]
Ilma-vesi lämpöpumppu,
jossa lämmön
keruu tapahtuu ulkoilmasta ulkoseinälle sijoitetun puhallin/höyrystinyksikön avulla.
Lämpöpumpun lämpökerroin laskee nopeasti
ulkolämpötilan laskiessa ja noin -20--25 ºC lämpötilaa
kylmemmissä oloissa lämpöpumppua ei kannata käynnistää laisinkaan.
Lämmön luovutus tapahtuu lauhdutin-lämmönsiirtimessä joko
käyttöveden esilämmittämiseen ja/tai lämmitysverkoston
veteen.
Järjestelmän haittana on se, että se vaatii suurimman
mahdollisen energiankulutuksen mukaan mitoitetun rinnakkaisen lämmitysjärjestelmän,
koska juuri kylmimmällä säällä lämpöpumppu
ei ole käytettävissä. Hankintakustannus on toisaalta maalämpöpumppua
huomattavasti edullisempi, joten se soveltuu alentamaan lämmityskustannuksia
syksyisin ja keväisin ja/tai aina silloin kun ulkolämpötila
on korkeampi kuin -10 ºC. Vuositasolla lämpökerroin vaihtelee
huomattavasti ulkolämpötilan funktiona asettuen 1,5-2,0 välille.
Haittana on ulkona olevan höyrystinyksikön puhallinääni
ja ajoittainen höyrystinpatterin tarvitsema sulatus, joka alentaa
saavutettavaa lämpökerrointa.
|