« Takaisin

Talon asukas! Vaadi taloyhtiön hallitusta ja/tai isännöitsijää selvittämään, voiko talon yhtiövastiketta laskea poistoilmalämpöpumppu- tai poistoilma-maalämpöpumppuratkaisulla.

Taustamuistio SuomiAreenan Energialoikkaan kerrostalo kerrallaan -keskustelua varten, 12.7.2017

Suomessa on 30-40.000 kerrostaloa, joissa on poistoilmanvaihto eli talon koko ilmatilavuus puhalletaan kahden tunnin välein sellaisenaan ulos, kesät talvet. Käytännössä näitä ovat kaikki ennen 2010- lukua rakennetut kerrostalot. Kun poistoilman vaihdosta otetaan talteen energia poistoilmalämpöpumpulla (PILP) talon ja käyttöveden lämmitykseen, säästetään energiaa tyypillisesti 40-50% ja rahaa 20-60% riippuen säästettävän energian hinnasta. Yleisimmin nämä talot ovat kaukolämpöalueella. ETn ja muutaman muun tahon pari vuotta sitten VTT:llä teettämä tutkimus antoi varovaiseksi reaalisäästöpotentiaaliksi 3-5TWh/a.

Erityisen hyvin PILPit sopivat korkeisiin taloihin kalliin kaukolämmön alueilla. Öljylämmitteisiin ne sopivat myös tietenkin, mutta silloin kannattaa jo suoraa siirtyä poistoilma- ja maalämpöpumpun yhdistelmään ja luopua kokonaan öljyn poltosta. Talon korkeus pienentää suhteellisesti investointia, koska useamman huoneiston hukkalämmöt ovat samassa poistokanavassa.

Kerrostalopoistoilmalämpöpumppuja asennetaan jo satojen kappaleiden vuosivauhdilla. Tyypillisesti hukkalämpöä otetaan talteen 100-300 MWh/a/kerrostalo. Asettamatta asioita vastakkain, mutta vertailun vuoksi, 600-1800 m2 aurinkopaneelia tuottaa saman määrän sähköä. Mielellään näkisin tietenkin investoinnit molempiin.  

Kaukolämmön hinta ja hinnoittelurakenne ovat suurin vaikutin PILP investointien määrän kasvunopeudelle. Valitettavasti on näin, että likaisin polttoaine on halvinta eli näin ollen myös hiili- ja turve CHP- tuotannolla tuotettu kaukolämpö. Sen hinta voidaan pitää niin alhaisena, että 3-4 lämpökertoimella sähköstä ja hukkalämmöstä PILPillä tehty lämpö ei tuota PILP- järjestelmään sijoitetulle pääomalle riittävää tuottoa. Mikä se nyt sitten kenellekin on. Mutta alle 10%:n ROI ei näytä helposti kelpaavan lämpöpumppuprojekteissa. Sinänsä kummallista, että 7-8% ROIllakin lämpöpumppuun investoimalla talon yhtiövastiketta usein pystytään jopa laskemaan, kun investointi jaksotetaan lainoituksella vaikkapa 15 vuodeksi.

Energiayhtiö voi lisätä kannattamattomuutta nostamalla tariffeissaan kiinteiden maksujen osuutta, jolloin kaikki muutkin energiasäästötoimenpiteet kaukolämpöalueella tehdään kannattamattomammaksi. Useimmat suurten kaupunkien energialaitokset, jotka muuten sattumoisin lämmittävät kaukolämpönsä pääasiassa juuri hiilellä ja turpeella, ovat alkaneet kunnostautua myös energiansäästöä tappavien tariffien muokkauksissa.

Uhkaillaan jopa julkisesti, että ellette käytä kaukolämpöä riittävästi talvipakkasilla loppuu Suomesta sähkö. Mieli tekee ilkeämielisesti kysyä, että pitäisikö asukkaat velvoittaa talven pakkasilla avaamaan ikkunat Suomen sähköhuollon turvaamiseksi?  Jos 2-asteen ilmastomuutostavoitteista edes haaveillaan, myös lämmitys on saatava hiilidioksidivapaaksi eli dekarbonisoitava mahdollisimman nopeasti. Myös kaukolämpöä olisi kulutettava mahdollisimman vähän eli kaikki kulutuspään säästötoimenpiteet käyttöön. Saman aikaisesti on siirryttävä CO2-päästöttömään kaukolämmön tuotantoon, joita ovat mm. biopolttoaineet, lämpöpumput, aurinko ja ydinvoima.

Lääke kauko- ja muun lämmön dekarbonisoimiseen on voimakkaammin CO2-päästöpohjainen polttoaineverotus ja energiayhtiöiden mukaantulo energiansäästöön pohjautuvaan liiketoimintaan.  Tämä merkitsisi sitä energiayhtiöt muuttaisivat liiketoimintamallejaan ja alkaisivat investoimaan myös maksimaalisen energian tuotannon ja käytön sijaan kulutuspäässä oleviin energiankäytön säästöön ja optimaalista käyttöön liittyviin ratkaisuihin. Hyvänä ja energiayhtiölle sopivana esimerkkinä ovat poistoilmalämpöpumput. Energiayhtiö investoi pumpun taloon osaksi kaukolämpöverkkoaan ja valvonta- ja ohjausjärjestelmiään, saa rahansa takaisin kaukolämmön säästöllä ja kai asiakkaallekin voisi siitä pienen hyötysiivun antaa. Kilpailu aikanaan pakottaa energiayhtiöitä tähän suuntaan tai sitten joku muu oivaltaa tämän markkinaraon nopeammin.

Selvyyden vuoksi, jos poistoilmalämpöpumppu asennetaan kaukolämpötaloon, kaukolämpöä säästetään ja PILP kytketään osaksi talon kaukolämpölämmitystä. Joillakin paikkakunnilla myös kaukolämpöyhtiöille kelpaavien kytkentöjen kanssa on ollut haasteensa. Kun tämä ja tariffiasia on sitten joissakin tapauksissa mennyt asiakkaan kannalta riittävän hankalaksi, on asiakas ilmoittanut, että pitäkää tunkkinne, katkaiskaa putkenne ja asennuttanut kaukolämmön tilalle maalämpöpumpun. Ja alkanut 60-80% säästöillään kuolettamaan vähän isompaa investointiaan. Kaukolämmön hinnan korotuksista ja tariffirakennemuutosten peloista johtuvat unettomat yöt loppuivat myös samalla. Voi johtua myös lämpöpumppuprojektissa asennetusta viilennyksestä.

Maalämpöähän laitetaan lisääntyvässä määrin myös. Uusista pientaloista 53% markkinaosuus maalämmöllä on maailman ennätys. Öljykattiloita ja vesikiertoista sähkölämmitystä saneerataan 6-7000 maalämpöpumpun vuosivauhdilla ja lisääntyvä kohderyhmä on isot kiinteistöt, kerrostalot, teollisuushallit, palvelurakennukset, ostoskeskukset. Ja niissä käytetään jo varsin paljon palvelu- eli lämmön ja kylmän myyntimallia. Suurinta kohdetta Espoon Lippulaiva, jossa lämmönmyyntiin erikoistunut yhtiö myy 4 MW lämpöä – ja kylmää rakennuksen haltijalle. Lämpö- ja kylmä tulee rei'istä, joita porataan yhteensä 50 km. Maailmanennätys sekin lajissaan - geotermisesti lämmitetyt ostoskeskukset.

Vaikka tilanne on hieman parantunut, maalämmön haasteet ovat edelleenkin energiakaivojen porauksien luvituksissa. Kunnat eivät toimi yhtenäisesti eivätkä noudata Ympäristöministeriön Energiakaivo-oppaan selvää ohjeistusta. Käsittelyt eivät ole kaikissa kunnissa oppaan mukaisia eikä ripeitä. Kaukolämpöalueille, pohjavesialueille, kaupunkien ja kuntien rakennusmääräyksiin ilmestyy totaalisia porauskieltoalueita vastoin lakeja, asetuksia, ohjeita ja Energiakaivo-opasta. Näitä sitten oiotaan eri tasoilla selvityksin, valituksin ja muutaman kerran on haettu jo ennakkopäätös KHOstakin. Niin turhan tuntuista vähien resurssien haaskausta nämä kisailut ovat. Kunnallisissa tai kaupungin omistamissa energiayhtiöissä kunnan ja energiayhtiöiden roolit, toiminnot ja tavoitteet pitäisi aidosti tavalla tai toisella eriyttää.

Lämpöpumppualalla menee hyvin - Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Maailma sähköistyy, polttaminen vähenee, fossiilisten polttaminen erityisesti, sähköä tuotetaan entistä enemmän CO2-vapaasti. On herätty, että lämmön dekarbonisointi (DecarbHeat) onkin vähintään yhtä tärkeä kuin sähkön. Euroopan CO2 päästöistä yli puolet tulee lämmityksestä. Lämpöpumppujen ovat siltateknologia sähkön ja lämmön välillä ja myös valtava mahdollisuus kysyntäjouston ja energian varastointiratkaisuihin. Mm. IEA lisää lämmön pumppausteknologian merkitystä maailmanlaajuisissa ennusteissaan.

Suomen lämpöpumppuala kasvaa. Ulkoilmavesilämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen kasvuluvut alkuvuodesta olivat jo melkein pelottavia, maalämpökin on taas kasvu-uralla. Historian mukaan kesän kylmät säät vaikuttavat yllättävästi negatiivisesti ilmalämpöpumppujen vuosimyyntiin, joten toivotaanpa hyviä lomasäitä.

Suomen 800.000 lämpöpumppua tuottavat noin 10 TWh/a lämpöä talojen lämmitykseen. 6 TWh/a tästä on peräisin uusiutuvaa tai hukkaenergiaa talojen ympäriltä. Sähköä pumppujärjestelmät käyttävät kolmisen terawattituntia. Sähkölämmitykseen tilalle tai rinnalle asennetut lämpöpumput ovat säästäneet yli tuon pumppujen käyttämän kolmen terawattitunnin, joten sähkön kulutus on lämpöpumppujen vuoksi laskenut ja samanaikaisesti korvatun 30-40.000 öljykattilan öljyt, 100 miljoonaa litraa per vuosi, ovat jo säästyneet kauppataseestamme ja päästötaakastamme.